Viides päivä ilman karkkia ja herkkuja,niin ne päivät alko vaa soljumaan eteenpäin kevättä kohti.

Lenkkeilyykin olen harrastanut joka päivä eli innostus on kohillaan joo..mulla vaan tuntuu että jaloille on liikaa painoa jalat ei  jaksa kantaa tätä mun painoa jakoja särkee ja muutenkin reppanat kärsii tästä painosta aivan tajuttomasti eipä ole ennen  vaikka pari vuotta sitten painon se 116kg ja nyt kuitenkin 10 kg vähemmän kait se vanhuus alkaa tulla kun ei samalla tavalla  JAKSA  ja mittarissa on vasta 40..jospa se helpottaa kun saan painon alle sataan...(keinolla millä hyväänsä ja mahdollisimman äkkiä!!!) tiedän että on väärä keino, vaan kaikki on sallittua kun on liikaan painoa ainakin mulle (Huom.alussa)  :D

Päivä kerrallaan gramma kerrallaan ikinä en anna periksi ,en koskaan vaikka tulee miljoona takapakkia niin suosta noustaan ja tunneli päässsä palaa jälleen kerran kynttilän valo.Odotan sitä hetkeä kun siellä tunnelin päässä palaa kirkas auringon valo jonka valo valaisee minun elämäni polkua ja minulla olisi helpompi hengittää...

ihme että ei oo tehny mieli sokeri herkkuja tähän mennessä IHME!!!Ennemmin tekis mieli suolaisia..

ois varmaan aika outoa jos ei miettis kokoajan ruokaa tai että mitä sitä söis seuraavaksi mikä lie aivoissa vika kun tätä tapahtuu heti kun silmänsä saapi auki. RUOKAAA.... tunne yhdenkin naisen joka on sanonut että häntä ei kiinnosta syöminen yhtään syöpi vai että pysyy hengissä ja on laiha ko mikä...hän kuulemma vois olla syömättä vaikka kuinka kauan???eikä tunnu missään.....ite vois syödä koko ajan vissiin mä ELÄN SYÖDÄKSENI  ja tämä mun tuttu SYÖ ETTÄ ELÄÄ siinä se ero on....

Tämmöst mietettä tähän  työttömän päivään <3