Ei tuu kakkuja meikäläiselle tänä äitienpäivänä ei..koska

olen niin halunut..yleensä sitä jopa  kolmessa paikassa tulee

kakuteltua kun ensin aamulla kotona ja sitten kahdessa

mummolassa...no kyllä täytyy myöntää että tänä äitienpäivänä

en syö murustakaan kakkua en!! niin kova laihutus vimma päällä että

haluan vaan laihtuu mikäs siinä jos sentin siivun ottaaan hmmm..mutta

mulle joka ahmintakohtauksiin taipuvainen kun oon ni ei se riitä ,siitä

alkaa ahminta kun pääsee vaan kotiin ni sit ajattelen että tämä oli tässä

ja syön ittelle pahaan oloon asti en kylläkään ole ikinä oksentanu vaikka

söisin kokoajan ...olenkin ajatellu että voi joskus kuolla kun syön niiiiin paljon

siis kuolla ähkyyn...ja .jospa se on meikäläiselle taakse jäänyttä elämää..

toivossa on hyvä elää... :)

kumma kun välillä sen hetken kun tuntuu että elämä menee hyvin niin tämä

meidän ihku teini rupee sitten oireilee kaikenlaisii ihme tempauksii niin mulla

menee hermo(onneksi en ole sen takii ruennu ylensyömän)...

kyllähän sen muistaa omasta nuoruuesta mutta .. kyllä rajat on rakkautta mutta

ei ne teinit sellaseta älyy mitää jos antaa kotiarestia niin sanotaan vaan että

ompa paskat vanhemmat...joo ompa äitienpäivä jutut on ihanaa olla teinin äiti..

joo  eillisetä sen verran että en käyny lenkillä vaan purimme yhden uunin siis

siihen remonttiin liittyvää...ja kylläpä oli hiki ja pöly!!!

mutta tänään pitäs käydä lenkillä vaikka jokapaikkaa pakottaa eillisen takia

mutta kun se on pakkomielle ..kyllä on meny haipakkaa viikonloppu kun eipä oo

kerenny ajattelee paljo mitää ku sen uunin kimpussa olin eillen ja nyt jo sunnuntai nyyyh...

miksei aina vois olla viikonloppu...